lauantaina, toukokuuta 21, 2011

En ymmärrä


Anteeks mutta, en voi sulle avautua
en tarvii muuta, mut en voi antaa sanan tulla
mielen patoutumat alkaa pikku hiljaa painaa
pettymysten suma, varmaa sit minuu vaivaa


oon hiljanen, mutta mä tykkään olla hiljaa

yksinäni rimmaan, omaan runokirjaan 
sinne vauhtii vinhaa, mä kasaan utopiaa
mun laiffi varmaa, vaa huonoo komediaa



Mutta mitä siitä, mä en jaksa enää itkee
luotin hetken, mut jääny taas yksiksee
mite tää päätty, se ei sovi herkille
miten paljo merkitsee, yks vitu ihminen



Yksin kotonani, istahdan penkille
muistoille entisille, tipahdan pelkille
ajatuksille, et oon voinu luottaa
mä haluun pois, haluun täältä pois suojaan



Etkö ymmärrä?
En ymmärrä todellakaa, haluisin ymmärtää
Etkö ymmärrä?
Et mulle enää ovee avaa ja oon ymmällää
Etkö ymmärrä?
En ymmärrä, miten päästin käsist tän
Etkö ymmärrä?
En ymmärrä, miten päästin käsist tän



Mikä täs mättää, haluun aihetta tälle
riidalle jossa käyt aiheetta päälle
riidalle, joka jättää syvät jäljet
MIKS ME riidellään, haluun kysyy ääneen?



Ei oo syytä, mä en oikeesti ymmärrä
ei riidellä enää, sokeesti mä pyydän tän
kerro syy tähän, jos haluut jatkaa
yhteistä matkaa, väittämättä paskaa



haluun kertoo, että tää on tosi raskasta
koitan saada selkoo, haluutko ees jatkaakaa
meidän ystävyyttä, se on kohta mennyttä
haluun tähän selvyyttä, kaikkeni oon tehny täs



miks en onnistu, enkö yritä tarpeeksi
kaikki kaatuu ja tyrin tän... vaihteeksi
anna anteeksi, tää tuli syvält täältä
sydämestä, se nää sanat hyvät määräs



Ei tää näytä toimivan, vie liikaa voimia
voiko tässä mailmassa saavuttaa ees onnea
saavuttaa sitä onnee jota tarvitaan
kaadutaan ja kadutaan, jälkeepäi harmittaa



ihmissuhde pilal, sitä vähiten toivoisin
tahtoisin sut pitää lähimpän jos voisin
mut jos toisin sä aattelit
ni ei tää toimi sait musta jo tarpeeksi



hei kaveri, jatkanko mä yksinään
veit kaiken valon, istun tääl yksinään
pimeessä huoneessa, kirjottaen riimejäni
ei ketään kaveria, riimivihko vierelläni



mutta se auttaa, kun mä vaa kirjoitan
kun mä vaa kirjoitan, riimivihkon avaan ja huoleni ilmoitan
kerron sulle, kaikki mun huoleni
silti oot aina valmis pitämään mun puoleni


-MikeOne: En ymmärrä-







2 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Enpäs ollut ennen kuullutkaan....

Antzu kirjoitti...

En miekään :D Etin ihan toista kappaletta ja tää löytyi. Jotenkin kolahti nää sanat. Mutta kirjeessä sitten enempi, koitan nyt lomalla saada sen aikaiseksi ;)