Voihan noro

Mr Noro taisi vierailla kodissamme tällä viikolla. Olisi toki voinut jättää vierailun väliin, kun tuli ja sotki koko viikon kuviot.

Viime sunnuntaina oltiin jo kaikki nukkumassa. Ei kenelläkään mitään viitteitä sairastumisesta. Herään 23 siihen, kun kuopus seisoo pyyhe päällä sänkymme vieressä ja sanoo pienellä äänellä "mie oksensin". Nousen katsomaan. Oksennusta on tytön sängyssä ja sängyn vieressä, kaksi isoa kasaa. Ja haju on melkoinen. YÖK!

Siivoan oksennukset pois, tytön koko ajan pienellä äänellä selittäen jotain, en jaksa muistaa mitä puhui. Mutta oli ainakin harmissaan siitä, kun esikoulussa olisi ollut seuraavana päivänä valokuvaus ja hän ei sinne nyt päässyt. No mutta, tuleehan noita koulukuvia vielä monena vuonna!!!

Kun lopulta päästiin nukkumaan ajoin miehen toisen tytön sänkyyn jatkamaan unia. Toinen tyttö olikin jo illalla tullut sänkyymme. Miehellä aamuvuorot menossa ja itselläni vapaa, joten luontevaa oli että minä jään auttelemaan tyttöä.

Yö menikin sitten niin, että tyttö oksenteli 15-20min välein ämpäriin. Ihan koko yön. 05 aikaan alkoi minusta jo tuntumaan, että nyt en jaksa enää päätäni nostaa tyynystä, haluan jo unta!! Oltiinhan me toki torkahdeltu aina välissä. Pisin väli oli jotain 40min. Eikä tytöltä tullut enää kuin vatsahappoja. 07 aikaan nousimme yläkertaan potemaan. 

Se maanantai meni tytöllä sohvalla oksentaen ja välillä kävi vessassa ripuloimassa. Vähän uskalsi laimeaa mehua juomaan ja suolakeksiä syömään, ne kesti sisällä noin parisen tuntia, joten ei tää kauheen rajua ollut. Tyttö nukkui paljon, luonnollisesti.

Ma-ti yö meni loistavasti, kukaan ei oksentanut!! Ti-ke yönä mies oli yövuorossa ja 01 aikaan tulee poika sänkymme viereen sanomaan "tuletko siivoamaan nuo oksennukset pois". Huokaus. Nyt oksennuksia oli levinnyt kolmeen eri huoneeseen, poika ei ihan ollut vessaan ehtinyt ajoissa ja kahdessa purskauksessa sitten tulleet lattialle. Ja taas minä siivosin.

Poika onneksi sitten pystyi itse itseään "hoitamaan", annoin vain ämpärin sängyn viereen ja painelin nukkumaan. En jäänyt valvomaan.

Mies tulee 07 töistä ja klo 11 aloittaa oksentamisen. Ei oo todellista.

Suurin ihmetys on se, että miksi MINÄ joka olen kahdet oksennukset siivonnut ja häärännyt muutenkin oksuämpärin kanssa, en saa tautia, vaan kaikki muut kylläkin!?!?!?!

Mies oksenteli sen keskiviikon 17 asti. Sen jälkeen ei ole kukaan oksentanut. Paitsi anoppi perjantain, sai tartunnan kun nuorin oli keskiviikkona siellä hoidossa, uskalsin viedä kun oli oireeton. Mutta mokoma tartutti edelleen.

Eli tilanne meidän perheessä on se, että kolme viidestä sen taudin piti. Minä ja keskimmäinen lapsi ei olla oksenneltu/ripuloitu. Itselläni on ollut lieviä oireita, esim. kevyttä kouristelua mahassa, yksi oksennuksenmakuinen röyhtäys, pientä lämpöilyä yhtenä aamuna. Ja muutaman päivän kestävää aaltoilevaa öllötystä. Mutta ei noilla oireilla vielä sairaslomaa irtoais. 

Sen verran tämä sotki viikon suunnitelmia, että meillä piti olla tytön 9v-syntymäpäiväjuhlat viikonlopulla. Ensin siirrettiin tytön kanssa sovinnolla kaverisynttärit tulevaisuuteen ja sitten torstaina ilmoiteltiin sukulaisille, että lauantain juhlat on todellakin peruttu... Harmillista. Mutta onneksi tyttö jo ymmärsi.