perjantaina, syyskuuta 30, 2011

Viikonloppuvapaa

Jotenkin tätä viikonloppua olen odottanut pitkään!!

Onhan sitä useinkin arkisin kahden vapaan pätkiä,
mutta sillon on aina noiden koululaisten laittamiset kouluu,
joten ei saa nukkua kovin pitkään.

Tai jos on ollut viikonloppuvapaa, niin sitten on ollut jotain
äksöniä tiedossa ja viikonloppuna ei ole tullut sen takia levättyä.

Mutta nyt... ei mitään tiedossa. Ei mitään!! Ja siitäkös nautin!!!

Ihanaa ajatella, että huomenna saan nukkua vaikka 9 asti 
kun ei ole mikään PAKKO nousta ylös!!!!!!! 

Ja ei ole mitään aikataulutusta!!! No sen verran, että jos aamupäivästä 
kerkeisin lenkillä käydä. 

Miehellä on iltavuoroa, joten saan viettää viikonloppua lähinnä lasten kanssa,
mutta uskon että meillä menee ihan mukavasti. Miksei menisi?

Huomiseksi olen luvannut, että paistellaan sämpylöitä, slurps!!!!

Nyt nautin, sillä seuraavat viikonloppuvapaat meneekin sitten jo taas reissussa.

"No need to run and hide
It's a wonderful wonderful life
No need to laught and cry
It's a wonderful, worderful life.."



maanantaina, syyskuuta 26, 2011

6. hääpäiväkakku


Kuvan julkaisu on parisen viikkoa myöhässä, 
mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Oli hyvä kakku!!
Päälle laitoin samaa päällystä kuin esim. mokkapalojen päälle.
Toimi ihan hyvin.

lauantaina, syyskuuta 24, 2011

Jääkiekkopelin tunnelmia

Olin tai oltiin tänään koko perhe katsomassa pojan jääkiekkokauden ekaa peliä.
Vahvistuksia oli vieraasta joukkueesta mukana.

Hieman jännitti, mitenkä peli menee, kun viime vuonna tappiot oli raakoja, yleensä niin, että oma joukkue sai nolla maalia ja vastustaja päälle 10.. Motivaatiota varmasti söi.

Poika vaihtoi viime talvena kesken kauden maalivahdista kenttäpelaajaksi, omasta tahdostaan. En nyt syitä tähän luettele, mutta ymmärsin pojan ratkaisun ihan täysin.

Tämän illan peli päättyi 2-4 meidän joukkueen häviöön, mutta oli kyllä hieno peli!!!
Nyt oli paljon tasavertaisemmat joukkueet vastakkain ja oli peliä molemmissa päissä kenttää, ei vain meidän maalilla koko ajan kauheaa sutinaa. 

Itsehän en ole minkäänsortin jääkiekkoihminen. En ymmärrä siitä mitään, ei oo hajuakaan esim. mikä joku paitsio on, tiedän että se liittyy jotenkin kiekkoon ja joukkueen jäsenien järjestykseen kentällä, mutta siinä se onkin, mutta ei se minua haittaa ;)

Jep. Tästä on hyvä jatkaa tätä kautta. Toivottavasti pääsen myös kattomaan lisää pelejä! 

perjantaina, syyskuuta 23, 2011

Jos jotain..

... taas laittelis itestään... ettette luule, että ihan olen kadonnut ;)

Viimeisen viikon aikana ei ole kauheasti tapahtunut mitään, töissä olen käynyt tasaiseen tahtiin, vapaitakin vietellyt.

Tiistaina käytiin Mikkelissä piipahtamassa, käytiin hakemassa sieltä suloinen 12vko ikäinen poikakisu, joka vietti meillä yhden yön Vilin kauhuksi (ja iloksi). Keskiviikkona sitten kiikutin kissan haikein mielin uuteen kotiinsa, eli äidilleni. Oli se suloinen otus, niin avoin ja reipas. Vili reagoi siihen aluksi väistämällä ja pomppimalla karkuun, mutta sitten molemmin puolinen uteliaisuus vei voiton ja illalla kisut jo leikkivät keskenään. Antaa toivoa sille, että JOS me joskus otamme toisen kisun itsellemme. Mutta ei vielä ole mitenkään ajankohtainen juttu, kunhan jossitellaan.

Lenkillä olen käynyt ahkerasti ja hittolainen huomaan, että kuntoni kasvaa. Tänään oli ihana olla miehen kanssa lenkillä, kun kerrankin oli niin, että minä menin ja mies vikisi ;) Yleensä on siis niin, että mies on mennyt metrin kaksi edelläpäin ja mie lantustanut perässä, mutta nyt mentiin joko samaan tahtiin tai sitten mie menin vähän edellä. Ei miehen kunto nyt huonontunut ole, mutta minun kestävyys ehkä parantunut. 

Zumbaaminen on taas kova sana. Kunhan saan työkaverilta zumbalevyni takaisin, niin sitten pääsen taas kotonakin treenaamaan :) Kahvakuulaa pitäisi koittaa nyt kokeilla, ettei jää ns. turhaksi ostokseksi.

Lakkoni fb:stä on pitänyt. Nyt jo yli 3vko olen ollut ilman ja hienoja fyysisiä ja psyykkisä muutoksia olen huomannut itessäni. En siis ihan turhaan ole ollut poissa sieltä. Ja nyt on herännyt ajatus, että jospa olisin vielä lokakuunkin poissa. Mutta katsoo nyt.. 

Tässä äsken yritettiin miettiä lomamatkaa miun syyslomalle, mutta ei nyt vielä lyöty mitään lukkoon. Olisi kiva käydä perheenä jossain kylpylässä lillumassa. Hauskaa toki olisi lähteä ihan kahdestaan, mutta jospa tällä kertaa otettaisiin lapsetkin mukaan :)

torstaina, syyskuuta 15, 2011

Uusia leluja äidille

Alkoi taas hiljalleen kaikki tavarat hajoamaan,
joten uusien osto tuli ajankohtaiseksi.

Uusi sykemittari. 
Vanha Polar kun rupesi näyttämään sykkeeksi vain 00... 
Ei auttanut pesut ei kostutukset eikä oikeat kireydet,
ja patteritkaan ei niin vanhat vielä olleet.



Tää on uusi tuttavuus. 
Kahvakuulan mkana tuli DVD-levy
joten voin kotona treenailla kaikessa rauhassa.
Ehkä tänään jo testaan, kun ei tuonne lenkillekään pääse
kun vettä sataa koko ajan.

Vanha askelmittari ei enää mitannut askeleita
vaikka vaihdoin patterit ja laittelin tiedotkin oikein.
Joten.. mitä sellasella askelmittarilla tekee??
Tää uusi mittaa myös juoksuaskeleet, vanhalla kun ei niitä voinut mittailla.

keskiviikkona, syyskuuta 14, 2011

Rakkaudella miehelleni


Minä rakastan näitä
iltoja kanssas sun
kun hetken päässä aamu odottaa

Ja me nauramme ja
silmiämme pyyhimme ja
helppo huominen on unohtaa

Oomme taas kuin kaksi lasta
jotka aikoinaan
puolivahingossa lähti
samaa tietä kulkemaan

Ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: "me kait ollaan niinkuin nuo"

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaan yhteen punoneet on juuriaan

Kaks ylvästä ja nuorta
varmoina on voimistaan
taivaan kantta kohti kasvaneet

Ehkä vuodet ovat kuorta
ja talvet viimoillaan
hiukan ohuemmaks raapineet

Kuinka onkaan kaksi lasta
matkan myötä muuttuneet
se ihme on kai vasta
oomme tänne selvinneet


Ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: "me kait ollaan niinkuin nuo"

Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaan yhteen punoneet on juuriaan


~ Juha Tapio ~




Kiitokset rakas näistä ihanista 16 vuodesta, jotka ollaan tallattu yhdessä.
Olet paras ja rakas.

sunnuntaina, syyskuuta 11, 2011

Voihan punkki

Eilen illalla löysin nuorimmaisesta taas punkin.
Ja päästä tälläkin kertaa, nyt oikean korvan takaa.

Eli tytössä on nyt viikon sisällä otettu 2 punkkia pois,
tämä eilinen ei ollut kerennyt kauaa olla kiinni,
mutta sitäkin napakammin...

Minä kävin oikeaoppisesti punkkipihdeillä ottamaan,
tuloksena vain pihteihin jäänyt peräpää.

Mies yritti ottaa loppua, tuloksena vain osa koipia.

Itse pää suineen jäi siis tyttöön kiinni ja niin syvällä,
että ei mahdettu minkään..

Tänään sitten tyttö sai päivystykseen ajan ja siellä äsken käytin tyttöä.
Niin on kuulkaa sitkeä punkki, 
että lääkärikään ei ihan kaikkea saanut pois.

Eli pieni palanen punkkia on edelleen tytössä.

Nyt seurataan sitten mihin tilanne etenee, lupaili lääkäri että punkinpala
tulee ulos kuin tikku, eli elimistö alkaa hylkimään sitä ja työntää sen pois.

perjantaina, syyskuuta 09, 2011

Ensilöylyt

Käytiin tänään ottamassa mökin uudessa saunassa ensilöylyt.
Olipa UPEA kokemus kaikkinensa.

Tuntui, että tilaa oli enemmän kuin aiemmin, valoakin oli enemmän.
Ja se uuden saunan tuoksu!!

Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen.

Vesi on +16,5c ja poika oli ainut joka uskalsi käydä vielä uimassa.

keskiviikkona, syyskuuta 07, 2011

Zumbakengät testattu

Ja olen erittäin positiivisesti yllättynyt!!

EI RAKON RAKKOA!!!!!

Ja olivat muutenkin ihan mukavat jalassa, 
ainut oli se, että nehän nyt liukuivat täysin erilailla
kuin mihin olin tottunut ja muutama läheltä-piti-tilanne tuli
kun jalat tuntui jatkavan matkaa vaikka olisi pitänyt pysähtyä,
mutta pystyssä pysyin ja jalat eivät revenneet polvista eivätkä nivusista ;)

Olipa mukava zumbata taas pitkästä aikaa kunnon ryhmässä.
On tuo ryhmähenki kyllä ihan ylivertoa.

Odotan jo ensi viikon zumbaa kovasti!

Minä H A L U A N

Voi ei ! Voi ei !! Voi ei !!!

Äiti tahtoo nyt uuden lelun!!!!

Ei vanhassakaan ole mitään vikaa, 
eikä se edes ole vielä kovin vanhakaan, 
viime vuonna ostettu?

Mutta silti... taas huomaan plärääväni
nettisivuja ja ettiväni tietoa ja jotain mikä 
sanois että "EI KANNATA!"..

Eli harkinnassa Nokian vaihto HTC:hen.
Malli vielä hakusessa, en tahdo kuitenkaan 600€
pulittaa kapulasta, mutta puolet tuosta vois jo ollakin,
mutta saako sillä HYVÄÄ kapulaa??

tiistaina, syyskuuta 06, 2011

JA MÄ LAULAN

Miten mä sain sen päähäni
että elämä ois raskas kantaa
Että mun hartioillani
lepäis kaikki tän maailman murheet

Voi tätä traagisuuden määrää
jota mitenkään ei voi selittää

Kuka teki kauneudesta väärää
paitsi jos se on
kadotettu jo

Kuka enää uskaltaa laulaa
kun kaikki ympärillä sortuu

Kun tulee takkiin ja kaikki hajoaa
ja viimeinenkin usko horjuu
Muuttaa päivien suuntaa
ei kukaan voi, mihinkään hintaan

Mä haluan laulaa
Mä aion laulaa
NAANANAANAA, NAANANAANAANAAAAA

Lopulta korjaa kuolema
se on ainoo, mikä on varmaa
Kun kristallipallon pintakin
on lumisateinen tai harmaa
Ilman vuoronumeroa jonotetaan
läpi elämän me jotain odotetaan
Käytetään päivämme häpeämällä
Vaikka lopultakin tää, ei oo niin ikävää

Kuka enää uskaltaa laulaa
Kun kaikki ympärillä sortuu

Kun tulee takkiin ja ....

Mä haluan laulaa....

~ Kaija Koo ~

Aamukahvilla

Poika lähti eilen leirikoululle. Toivottavasti on mukavat neljä päivää. Eilen tuo sieltä soitteli, tärkein huolenaihe taisi olla se, että onhan Salkkarit menneet nauhalle :) No tietenkin olivat, tiedetäänhän me, että ne on toiselle henki ja elämä.

Viikonloppuna oltiin mökillä koko perhe, siitä kerroinkin jo tuossa toisessa blogissani. Tosiaan nuorimmaisesta löydettiin punkki lauantai-iltana joka todennäköisesti oli jo kerennyt vuorokauden ajan olemaan kiinni. Nyt jännään, että tuleeko mitään merkkiä tulehduksesta. Näin jo viime yönä unta, että siihen nousi selkeä iso punainen rengas ja koko vartalo tuli täyteen jotain outoa ihottumaa, huih.

Tänään on keskimmäisen lapsen koulukuvaus. Ihanaa saada toisesta ekan luokan kuvat :) Mie niin tykkään noista valokuvista ja valokuvaamisesta yleensäkin.

Ensi viikolla on meidän 6v hääpäivämmekin, en tiedä keksisikö siihen jotain extraa, sattuu vapaapäiväksi itelleni. Uskomattomalta tuntuu, että ollaan jo 16 vuotta tallattu tätä maailmaa yhdessä :) 

torstaina, syyskuuta 01, 2011

- VAPAA -

Mä olen kyllästynyt niihin
Voimiin
Jotka ohjailee mun elämää
Jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa
En tiedä onko se väärin
Kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan
Sillä niin olis käynyt
Jos ois jäänyt eiliseen kii
Joku mua piteli siinä
Se oli niin kamalan vahva
Eikä se halunnut päästää irti
Melkein kuin lihaa ja verta 
Suurempi vuorii ja merta 
Se sellaiseksi kasvoi mun päässä

Ei! En odota yllätystä
En pidätä hengitystä
Mä haluan jättää sen kaiken taakse tää 
Mun pakoni loppuun juostu on
En mä rohkea oo enkä kuolematon
Mut mä tiedän vain sen minkä sydän on tiennyt kauan tää 
Mun pakoni loppuun juostu on

En aio tuntea pelkoo
Vaikka pelkään et se ei oo musta kii
Mut mä luulen et ihminen on sitä vahvempi
Mä aion antaa sen kuolla
En enää anna sille tilaa hengittää
Mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää
Mä rakennan kotini yksin
Mä parannan minäni yksin ja pakotan pitämään itseni koossa
En ole surkea rätti jonka sydän on imetty kuiviin
En rakenna sille kotini huonetta

En odota yllätystä...

Mä valitsin juosta
Koska luulin etten osaisi muuta
En enää tunnista itseeni tuosta
Se ihminen on jäänyt menneeseen aikaan

En odota yllätystä...
En odota yllätystä....

~ Kaija Koo ~

Tämä laulu kuvastakoon ajatuksiani siitä,
että alan irtautumaan Facebookista.
Alkuun minuutti kerrallaan,
kohta ehkä pystyn ajattelemaan tunti kerrallaan...

Elämässäni täytyy olla muutakin sisältöä kuin FB.
Nyt se loppuu ja otan elämäni taas hallintaan.