Sairastelua....

Olen laittanut merkille, että tämän blogin jokaisessa tammikuussa on tässä perheessä sairastettu, ja useimmiten se olen myös ollut minä kipeenä. Olen yleensä hyvin harvoin kipeenä, mutta jostain syystä sairasteluni ajoittuvat tänne tammikuulle.

Niin myös tänä vuonna! Uskomatonta mutta totta.

Perjantaina ja lauantaina olin tyttöjen kanssa veljeni luona ja siellä olin ihan kunnossa.

Lauantaina tultiin kotiin ja ei tuntemuksia.

Ihmettelenkin, että miksi sunnuntaina kun heräsin oli molemmat silmät rähmineet ja kuumetta yli 38c.

Korkeahkoa kuumetta piti koko sunnuntain, käyden parhaimmillaan 38,6c tienoilla. Olin ihan täysin vuodepotilas, just vessassa kävin. Syömään en pystynyt, yritin, mutta tökkäsi niin pahasti että pelkäsin oksentavani. Yleiskunto siis todella nolla. Mutta ei nuhaa, ei yskää, ei mitään muuta kuin tulehtunut silmä (toinen parantui parilla vesipyyhkäisyllä).

Maanantaina menin lääkäriin. Sain silmiini tipat. Kuumetta vieläkin, vajaat 38c. Kolme päivää sairaslomaa ja käskyn tulla uudestaan, jos oireet pahenevat. Lääkäri kertoi keuhkoista kuuluvan limarohinaa, joten arveli kyseessä olevan jonkun tulevan flunssan, koska itse silmätulehdus ei nosta kuumetta.

Maanantaikin meni likipitäen sohvalla maaten. Ja niin myös eilinen, vaikka vähän jo jotain jaksoin tehdä. Ruoka maistunut paremmin. Eilen oli aamulla kuumeeton olo, mutta johan se taas illaksi nosti lähes 38c kuumeen :(

Nyt on myös nielu paksu ja kipeä ja nenän takaosasta tulee kurnuttaen räkää nieluun. Äsken maistui verenmaku suussa ja miehän olin heti tutkimassa keuhkokuumeita ja muita sairauksia. Pitää nyt katsoa miksi tämä kääntyy. Tänään on viimeinen sairaslomapäivä, sitten on kaksi normaalia vapaapäivää, joten lauantaihin asti olisi aikaa toipua.

Muu perhe voi hyvin, toistaiseksi. Kun ei tää miun pöpöily heihin tarttuis. Silmätippoja laitoin tänään molempiin silmiin, kun tuo toinenkin tuntui tänään hankaavalta.

Kahvikin maistuu nykyisin ylipahalta.