Alakuloisuutta

Olen huomannut viime aikoinani potevani alakuloisuutta.

En vaan osaa innostua mistään.

Eikä minulla ole ketään, kenen kanssa mitään tekisin.

Ei ketään.

Tekisi mieli vaan huutaa ja itkeä, tai toisaalta maata sängyssä

peiton alla ihan hissukseen. 

Paeta tätä maailmaa.

Perhe-elämässä ei oo ongelmia. 

Se on tämä perheen ulkopuolinen elämä missä koen suurta puutetta.

Ystävät...

Tuntuu, että kaikki muut viettävät ihanaa laatuaikaa ystäviensä kanssa, tekevät reissuja ja tapailevat harva se ilta, mutta minä vaan käyn töissä ja hoitelen kotia. 

Masentavaa. 

Miksi en kelpaa mihinkään?

Äh.

Tää oli nyt tällänen. 

Johonkin oli pakko saada käydä purkamaan tätä pahaa oloa. 

Onneksi on sentään hyvä työyhteisö, siellä on ihmisiä joiden kanssa saa nauraa. 

Pelottaa ihan tuleva viikon loma, tylsistyn kotona yksinäni ja en näe ketään :(