Niin tietenkin...

Sairastuvalta huomenta. Edelleen. Vai pitäiskö sanoa taas.

Eli PikkuMyyn kuumeilu kesti ma-to ja perjantaina oli sitten kuumeeton ja siitä lähtien ollut terve.

Tiistaina illansuussa alkoi Niiskuneiti oireilemaan sen oloisesti että arvelin tytön tulevan kipeäksi tai olevan vain älyttömän väsynyt. Ratsastustunnin jälkeen sai sellaiset raivokohtaukset kotona syömisestä että ihan huh huh.

No, tiistaina illasta kuume jo 37,6c. Eilen aamulla 37,8c ja siitä reilun tunnin päästä 38,7c. Ja eikun buranaa, lähinnä sen takia kun neiti valitteli pääkipua, kurkkukipua ja "luiden pakotusta".

Minä itse lähdin illaksi töihin ja tyttö jäi isän hellään hoivaan. Kyselin puhelimella aina välillä vointia. Kiitos buranan, neiti oli siivonnut huoneensa. Vaikka kuinka oli isänsä koittanut käskea rauhottumaan, niin eih! Tytön oli vain pitänyt siivota, kun ei nyt enää ole kipeä olo. No, illastahan se sitten jo kostautui, kuumetta parhaimmillaan 39,2c. Yöksi annettiin taas buranaa.

Tuossa nukkui hehkuvana yön vieressämme. Nyt 05 aikaan (kun heräsin) ei tyttö ehkä ihan kamalan kuuma ollut, mutta jos menee samaa rataa siskonsa kanssa, niin tänäänkin kuume on 38-39c.

Poika kait tulee sit seuraavana?

Ja minä itse toki sitten kun on se lomani? Näinhän se menee...

Oikomiskone on muisto vain!

Tänään sitten tapahtui se, mitä Niiskuneiti on jo kauan odottanut. Eli hampaat ovat oionneet niin nätisti, että nyt saa hammaskojeen jättää pois ja asiaan palataan sitten hampaiden vaihduttua. Vielä ei hampaat heilu. Mutta kyllähän ne kohta rupeavat vaihtumaan.

Possunuhaa?

Nyt kun Niiskuneidin silmä ja sormi ollaan saatu kuntoon, niin eikös sitten PikkuMyy alkanut sairastamaan.

Toissapäivänä nousi hetkessä 38,2c kuume. Tyttö nukkui 2,5h taju kankaalla sohvalla. Eilen oli aamusta kuumeeton, mutta puolenpäivän aikaan oli ollut jo 39c. Nukkui pari tuntia, jonka jälkeen heräsi ja valitti päätä kipeäksi. Annettiin lääkettä ja ilta meni hyvin. Kuume laski sen verran että tyttö jaksoi riehua ja liehua sekä syödä.

Tänä aamuna tyttö heräsi 8.30 jälkeen ja kuumetta jo heti aamusta 38,6. Höh.

Mitään muuta ihmettä ei ole. Mietin että onko tämä nyt sitä sikainfluenssaa vaiko onko jotain vallan muuta. Ei nuhaa, ei yskää... eikä kait jäsenetkään ole kovin kipeät, kun jaksaa kuumeesta huolimatta touhuta hyvin.

Vauvarokkoa mietin, mutta harvemmin se kait yli 2-vuotiaalle, vajaa 3-vuotiaalle tulee? Eikös sen nimi jo sano että se tulee vauvaikäiselle. PikkuMyyhän on jo pian leikki-ikäinen :D

Tapaturma vol II

Eilen Niiskuneitiä puri joku silmästä päiväunien aikana hoidossa.

Turposi aika pian, ohjeeksi apteekissa saatiin antaa Histeciä tms puoli tablettia kahdesti päivässä.

Tänä aamuna silmä näytti tältä:

AUTZ! Mutta eiköhän tässä olla jo parempaan päin menossa *bd bd*

Esikoinen 4. luokalle + tapaturma

Tänään taas alkoi uusi lukuvuosi.

Poika lähti neljännelle. Jo!

Hienosti oli lähtenyt eka päivä ja tais ennakkoluuloista huolimatta olla ihan mukava taas palata kouluun, jossa näkee päivittäin koulukavereita.

Lukujärjestyskin on ihan kiva. Joka päivä koulu alkaa 8.25 ja loppuu kahtena päivänä puoli yksi, kahtena päivänä puoli kolme ja yhtenä päivänä puoli kaksitoista.

Tänään tuli matkahuollon mukana pojalle ihana ylläri. Tai oltiin tästä jo puhuttukin hänelle, mutta tänään se jättipaketti tuli.

Poikahan pelaa jääkiekkoa talvisin. Ja on aina haaveillut maalivahdin pelipaikasta. Ja sitä jo viime talvena testailikin ja parisen vuotta kinunnut omia maalivahdin kamppeita. Mutta kun ne maksaa niin paljon!! Nyt sitten neljällä sadalla eurolla saatiin iso ja täydellinen paketti, käytettynä toki, mutta aivan hyväkuntoista tavaraa!!

Nauratti kovasti, kun poika niitä veteli päälleen. En ymmärrä miten kukaan maalivahti voi edes liikkua niissä varusteissa?? Mutta ehkä miun maallikon ei tartte kaikkea aina tajutakkaan ;) En vaan sitäkään ymmärrä, että miten opin koskaan avustamaan niiden päälle pukemisessa, jos harjoitukset/pelit sattuu olemaan siten, että mies on töissä :o

Niiskuneidille kävi tänään tapaturma :(

Pääsi setänsä moottoripyörän kyytiin, kun isänsä ajoi sillä. Ja loppui ajelu sitten siihen, kun tallissa tuikkasi sormensa kokeilumielessä pyörän tulikuumaan pakoputkeen. Voi voi. Nyt on toisesssa peukalossa iso valkoinen rakkula. Ihan jo pelottaa että mitenkä kipeä se on aamulla. Voiko sillä mitään tehdä.. jne... äsken kipulääkettä annettiin, jospa se antaisi tytön nukkua hyvin!

Tätä odotellessa :)

Meidän 4v-hääpäivämme lähenee.

11.9.-13.9. aiomme olla kahden, jossakin. Itse asiassa tiedämmekin jo missä, varasimme eilen huoneen. Ihana päästä lillumaan taas kylpylään!! Rentoutumaan. Syömään hyvin. Olemaan kahden. Olla vapaasti ilman lapsia.

Tuskin maltan odottaa!!!

*KLIK*

Jatkoa edelliseen

Tässä vielä muutama kuva lisää.
Hauska päivä oli.
Täältä ajeltiin ystäväni mökille uimaan ja grillaamaan makkaraa.