Kun teen mitä vaan täällä kotona, niin vähän väliä päähäni pälkähtää, että "tää tavara ois kiva mökillä", "miten ois ihanaa tehdä tätä ruokaa mökillä", "tänkin vois viedä mökille"... Haaveilen ja tuskailen. Haaveilen sydämeni ihan verille :'( Tuskastuttavaa.
En osaa sanoa että ärsyttääkö vai itkettääkö minua, kun ihmiset näin kesällä kertovat että mitä ovat mökillä tehneet, miten ihanaa siellä oli. Niin töissä asiakkaat sekä muut ihmiset elämässäni.
Olen onnellinen, että heillä kaikilla tämä mahdollisuus on, luotan että omakin Onnelani vielä löytyy jostain. Löytyy se!!
Täällä ois tavaraa vaikka kuinka paljon joita voisin viedä mökille. Sellaista mitä en täällä tartte, mutta mökillä hyvinkin voisi olla kelpoa tavaraa.
Pähkähulluutta tää. Joskus vauvakuume vaivasi tällein samalla tapaa, valtasi ajatukset ihan kokonaan, se tuska oli sydäntä raapiva.
NYT tuntuu, että se oma kesämökki olisi unelmien täyttymys. Sit miula olis kaikki mitä elämältäni haluaisin. Oma kesäpesä, jossa viettää nämä kaamean kuumat hellepäivät.
Olisi yksi kivahkon tuntuinen mökki kiikarissa. Eikä maksais paljonkaan. Ei olisi kaukana. Mutta mutta... se laina. Siis minuu se ei ahdistais. Ei vaikka ottasin (jos saisin) sen kokonaan omiin nimiini. Vaikka maksaisin lyhennykset itse. Ei ahdistais.
En saa miestä suostumaan siihen, että käveltäis pankkiin edes keskustelemaan siitä, että paljonko meille mahdollisesti lainaa irtoais. Tympeetä. Eihän se sano että mökki ois pakko ostaa jos kävis kyselemässä vaan....
En tiiä mitä tässä keksis että sais tuon ajatuksen pois päästä. Muiden mökit on ok ja mukava niillä on käydä, mutta niissä ei oo sitä tunnelmaa kuitenkaan mikä ois kun istuis ihan ikioman mökin terassilla ja katselis tyyntä vedenpintaa ja katselis kun sorsaperhe lipuis laiturin ohi...
Miten ihana ois istua laiturilla mato-ongen kanssa ja mietiskellä asioita. Miten ihana ois rankan työpäivän jälkeen ajella mökille ja heittää työasiat mielestä ja hetken vain olla!!
Tää on tää kesäaika miulle kaikkein pahinta tämän asian tiimoilta. Talvella ei niin kovaa pakotetta ole ollut, mutta monen vuoden ajan on kesäisin tämä sama vimma iskenyt.
Ja nyt varsinkin kun taas on tulossa juhannus. Keskikesän juhla. Ja me ollaan se kotona.
Ehkäpä joskus vielä saamme jussiakin viettää siellä Onnelassa, omassa kesäpesässä, omalla mökillä.
Ehkä.
Tähän uskon ja luotan.
1 kommentti:
Mökistä olen minäkin haaveillut. Hinnat vain ovat karanneet liki tavoittamattomiin: alle sadan tonnin ei taitaisi saada muuta kuin vanhan ja tunkkaisen saunamökin pienellä tontilla saaressa.Nyt ottaa päähän, että jäi tontti hankkimatta 5 - 6 vuotta sitten, jolloin hinnat olivat vielä siedettäviä.
Lähetä kommentti